Myö ollaan savolaisia

 Niin siinä pääsi käymään että meistä tuli savolaisia :D
Nykyään vaikutetaan Mikkelissä ja herätetään ihastusta häntätupsun kanssa näillä hoodeilla. On muuten ihan hassua miten usein  Fidoa pysähdytään ihmettelemään täällä. Yleensä ihmiset haluavat silittää suloista pentua, mutta hämmästys on suuri kun kerron mun koiran tosiaan olevan jo 4 vuotias. 

Monesti etenkin koirattomien kavereiden kanssa on tullut puhetta siitä miten yksin asuva voi ja jaksaa pitää koiraa. Etenkin kun opiskelee, ja no kyllähän opiskelijariennot on olennainen osa opiskelua. Mutta täytyy kyllä sanoa että mulle elämä koiran kanssa ei ole ikinä tuottanut ongelmia. Oon aina ehtinyt käydä koulua/olla töissä, harrastaa, heilua baareissa, nähdä kavereita ja kaikkea muuta mitä muutkin tekee. 

Tietenkin asioita on priorisoitava ja muistettava että se koirakin on hoidettava kunnolla. Tai oikeastaan ensisijaisesti hoidetaan koira ja sitten katsotaan mihin resurssit riittää. Mulla on sellanen oma pieni sääntö että koira voi olla vuorokaudesta max. 8h yksin ja kaikki sen yli menevä on liikaa. Tietenkin joskus tulee iltamenoja, mutta niinä päivinä Fido saa sitten pidemmät lenkit ja paljon muuta puuhaa. Mä oon kyllä ihan mielettömän onnekas siinä suhteessa että mulla on ollut aina ympärillä ihmisiä, jotka on auttanut tarvittaessa. Välillä on kaverinsiskonkumminkaimanpoikaystävät värvätty käyttämään koiraa pissalla ja aina on apua löytynyt kun sitä on pyytänyt. Erityismaininta menee kyllä nyt myös mun vanhemmille, jotka ottavat Fidon aina mukisematta hoitoon just niin pitkäks aikaa kun on tarve :). 

 Kyllähän koiran omistaminen on aina rankempaa yksin, jos sitä haluaa mitata lenkkeiltyinä kilometreinä, kaupasta kannettuina ruokamäärinä tai huolesta soikeana valvottujen öiden tunteina. Mutta mulle koira on ystävä ja perheenjäsen, joka antaa enemmän kun ottaa... eihän tässä hommassa olis muuten mitään järkeä :D. 

 Vaikka välillä on niitä aamuja kun ei vaan jaksa ja olisi ihanaa passittaa joku muu ulos sateeseen koiran kanssa, on niitä hyviä aamuja onneksi paljon enemmän! Ketäpä ei vähän hymyilyttäisi onnesta tasajalkaa pomppiva portugeesi.. Iloisuuden määrä on joka aamu vakio, vaikka talsittaisiin vain samoja polkuja ja taivaalta sataisi pieniä ukkoja
. 

Kesätukka

Pitkien pohdintojen jälkeen päätin että tänä kesänä ja syksynä jätetään näyttelyt väliin ja Fido saa kesätukan! Lyhyt tukka mahdollistaa uimareissut ilman föönailua ja metsässä rymyämisen ilman risujen nyppimistä. Asiaan ehkä myös vaikutti omistajan kaipaama loma tukanlaitosta ;)!

Junailua

Meilläpäs on ollut varsin jännä viikonloppu! Perjantaina suunnattiin reippain askelin kohti juna- asemaa ja rehellisesti sanottuna omistajaa jännitti varmasti enemmän kun koiraa. Minä huono koiran omistaja olen sosiaalistanut koirani huonosti, ja jättänyt bussilla, ratikalla ja junalla ajelut "sen ehtii sitten myöhemmin"- kategoriaan. 
Nyt hihnan päässä olikin sitten se 25kg painava piski, jonka reaktio junaan olisi täysi arvoitus. Kävipä mielessä että se pienen pieni portugeesi vauva olisi ollut huomattavasti helpompi kiskoa kyytiin, mikäli Fidolla on oma mielipide junaan nousemisesta. Noh sieltä se rämisevä, natiseva ja suhiseva juna vihdoin saapui ja olishan mun pitänyt koirani tuntea. Fidolla vaan kaula piteni ja häntä heilui entistä villimmin kun se yritti miettiä mikä tuo pömpeli on. Se nousi reippaasti perässä junaan, saatiin tosin kömpiä kaiken lisäksi jonkun mummelin rollaattorin yli koska oven edessähän on tietenkin ihan looginen rollaattori parkki!.

Lemmikkivaunussa olikin ruuhkaa. Muutamaan penkkiriviin oli änkeytynyt jo ennen meitä neljä koiraa ja yksi kissa. Tervetulleeksi meidät toivotti leukojaan louskuttava ranskanbulldoggi ja omistajansa takin sisältä vienosti mulkoileva prahanrottakoira. Matkaseura osoittautui lopulta aivan loistavaksi! Fido sai paljon kehuja käytöksestä ja "minä rakastan kaikkea" asenteesta. Multa myös kysyttiin miten usein harjaan Fidon hampaita kun ne on niin valkoset, ja minähän sitten pidin raakaruokinnan hyvät puolet luennon ;D! Eli en siis tosiaankaan harjaa Fidon hampaita, vaan uskoakseni se on noiden tuoreiden luiden ansiota että hammaskiveä ei ole näkynyt. Mutta aivan ihania ihmisiä, joiden kanssa juttua (koirista) riitti kokonaiset 55 minuuttia. Ja sitten me oltiinkin jo Tampereella !

Jotta päivä ei olisi käynyt liian tylsäksi asetti Tampereen rautatieasema meille viellä yhden haasteen. Nimittäin liukuportaat :D. Voin olla ehkä tyhmä tai vaan sokea, mutta hetken etsiskelyn jälkeenkään en onnistunut bongaamaan muuta poistumisreittiä kun liukuportaat. No mutta eipä se mitään, kävelin reippaasti portaille..... ja Fido tallusteli muina miehinä perässä. Hiukan kyllä hännän heilutus pysähtyi kun liukuportaiden loppu lähestyi, mutta reipas loikka ja matka jatkui kun mitään ihmeellistä ei olisikaan tapahtunut!


Huhhuh selvittiin lopulta mummolaan ja vietettiin oikein mukava viikonloppu :) !
Ja taas sai olla niin kamalan ylpeä tuosta koiruudesta, se vaan osaa ottaa kaiken niin chillisti ;)

Hei me muutettiin !

Tämä syksy on ollut kyllä täynnä kiirettä, kaaosta ja sekamelskaa.

Kesän lopulla mulle tuli tieto että mut on hyväksytty opiskelemaan Jämsän ammattioppilaitokseen nuoriso- ja vapaa- ajan ohjausta. Noh mun suunnitelmiin ei ikinä ole kuulunut ammattikoulu vaan yliopisto ja luokanopettajaksi opiskelu, mutta pitkien pohdintojen jälkeen päätin lähteä ainakin kokeilemaan! Siitä sitten alkoi asunnon etsimis rumba ja muu muutto härdelli.

Mutta hengissä selvittiin! Ja nyt me asutaan siis Jämsässä. Täytyy kyllä sanoa että hetkeäkään en oo katunu tänne lähtöä!  Meidän luokka on aivan mahtava ja opiskelu... noh jos sitä opiskeluksi edes voi kutsua ;)

Ai niin Fidon kultakutrit sai tossa muutama kuukaus sitten kyytiä. Kesän look on ollut astetta kaljumpi, mutta ah niin helppohoitoinen! Se on kyllä ihan uskomaton tunne kun metsä lenkin jälkeen ei tarvitse nyppiä oksia turkista. Pelkkä pyyhkeellä huitaisu ja wola! Koira on jälleen puhdas ;) Vaikka täytyy kyllä sanoa että portugeesi on vaan niin upea siinä pitkässä turkissaan <3

Kaupunkina Jämsä on kovin pieni ja hiljainen. Mutta kaikki tarvittava kyllä löytyy ja Jyväskylä + Tampere on lyhyen junamatkan päässä :).

Ja just kun pääsin valittamaan kaupungin hiljaisuudesta.... Eilen oli Jämsänkoskella mätsäri , jonka yhteydessä kerättiin näytteitä koirien geenitutkimukseen. Mun mielestä loistava tutkimus, jolla toivottavasti saadaan tärkeää tietoa tulevaisuuden jalostustoimintaan ! Valitettavasti portugeeseistä näytteen on antanut vasta 83 koiraa. Mutta Fido tosiaan antoi oman osuutensa tähän tutkimukseen. 

Edssä oli siis verinäytteen otto. Fido suhtautui neulaan hyvin rennosti. Kiljumisen, rimpuilun ja rähinän sijasta Fido istui tyynen rauhallisesti ja yritti kirputtaa näytteenottajan tukkaa :D . Taas sai olla niin ylpeä siitä ^^!

Vaikka nykyinen asuinpaikka on keski- suomessa, tullaan me vaikuttamaan myös tulevaisuudessa vahvasti etelämmässä!

Olipa kerran juhannus

Mulla juhannus meni töiden merkeissä, mutta Fido sai nauttia maalaismaisemista täysillä. Ja sen se kyllä kuulemma tekikin, Fido nimittäin löys ihanaakin ihanemman mutaisen ojan joka oli ihan täydellinen hengailupaikka! Nautinnon kruunasi hiekassa piehtarointi... ja pitkässä turkissa oleva koira on tietenkin tosi kivan näkönen tän jälkeen :D Niin että kiitos hoitajalle pitkästä pinnasta ja ahkerasta puutarhaletkun käytöstä!

Kesä treenailua

Jee meidän agi treenit on taas alkaneet. Viime viikon treenit meni meidän osalta lähinnä uutta treenipaikkaa ihmetellessä ja Fidon korvat oli ilmeisesti jääneet matkasta. Noh kyllä me sitten lopulta saatiin muutama onnistunutkin pätkä :)

Tänään sitten mentiin eikä meinattu. Fidolla oli ihan loistava vire päällä ja korvat mukana tällä kertaa ;) Tälläistä rataa treenattiin:

Ykkösenä oli rengas, joka sitten tuottikin hieman harmaita hiuksia. Fido ei vaan mitenkään meinannut muistaa että siitä renkaasta mennään LÄPI ei sivulta, ali saatika yli. Se on tehnyt tätä kyllä ennenkin treeneissä, mutta sitten kun se tajuaa mistä reiästä pitää loikata niin homma menee taas kun vettä vaan. 2,3,4,5 ja 6 olikin sitten " sekoita ohjaajan pää" kuvio :D Oon laittanu tohon kuvaan numerot sille puolelle miltä koiran piti ne hypätä. Pienen valssahtelun pyörimisen ja kaiken muun jälkeen ihme kyllä me saatiin se sujumaan <3 (JES!).

 7 putken jälkeen 8 meni kevyesti  ja ysille Fido kehittikin ihan oman lähestymistavan, nätisti meni takaa käskystä.... mutta taitavasti riman ali. Oli siinä kyllä naurussa pidättämistä, loistavien hyppyjen jälkeen se päättää mennä ALI... Niin ja muistetaan tässä kohtaa että rimat oli 50 cm korkeudessa ja fidon säkä on n. 55 cm :D . Numeron 10 taideteos esittää puomia, se sujuu viellä hitaasti mutta varmasti ja kontaktitkin menee hienosti. Loppu rata olikin sitten ihan piece of cake ;). Loppu treeneistä Fido sitten hiukkasen jo hyytyi, mutta alku meni niin kivasti että ei me siitä välitetä ! 

Kuva meiän viime viikon reeneistä. 

Hyvinkäällä näyttelyssä!

Lauantaina ( 27.4.) oltiin kevään ensimmäisessä näyttelyssä Hyvinkäällä.
Koko matkan hyvinkälle Fido testasi äänihuuliaan, eli kitisi koko matkan. Mä en tosiaan tiedä mitä tolle autossa kiljumiselle pitäisi tehdä... Autoon se kyllä suorastaan ryntää aina kun saa luvan eikä kyydistä ole kiirekkään pois. Veikkaan että se vaan käy niin kierroksilla, kun autolla mennään aina kivoihin paikkoihin ( metsään, uimaan, treeneihin, eläinkauppaan, näyttelyihin... :D). Toistaiseksi testauksessa on huomiotta jättäminen. Kieltämisestä kierrokset vaan lisääntyy ja häntä alkaa heiluman, vaikka kotona kyllä uskoo kun komennan.

Noh mutta perillä Hyvinkäällä päivä alkoi vesikoirien erkkarilla. Mukana oli 35 portugeesiä!
Tuomarina meillä oli Carmen Navarro Guisado Espanjasta. Tuomari tutkikin koirat tosi tarkkaan käsin. Arvostelu oli espanjaksi ja vapaasti suomennettuna tällänen:

"Vahvalinjainen pää, erinomainen väritys. Hyvä pään liittymä. Kallon ja kuonon suhde hyvä. Vahva kaula, tiivis vartalo. Hyvä jalan korkeus. Hyvälaatuinen karva .Liike etulinjassa vähän irtonainen takaa sivusuuntainen  Takaosan kulmaukset voisivat olla paremmat."
Tuloksena NUK 2

Kuva otettu 25.4.2013

Hetken odottelun jälkeen starttasi ryhmis, jossa portugeesejä oli 10 vähemmän. Tuomarina meillä oli Puolalainen Monika Cyperling ja arvostelussa luki :

" Hyvä koko ja mittasuhteet, erittäin hyvä pää ( hiukan pitkä kaula) . Erinomainen ylälinja. Oikea rinta. Hyvä etu ja taka (<- correct front and rear)"
Tuloksena NUK1 SA

Kokonaisuudessaan oon kyllä ihan tyytyväinen! Kotona vielä tuntu että Fido on saanut hirmusesti massaa ja pylly on pyöristynyt. ( Niin kun jossain määrin varmasti onkin ;) ). Mutta näyttelypaikalla oli niiiiin upeita uroksia että tuo oma otus näytti ihan rimpulalta :P . Mutta Fido on kuitenkin vasta 1v ja 7kk vanha, hiljaa hyvä tulee!

Oli kyllä taas aivan ihana reissu, vaikka sää oli pilvinen ja tosi kylmä. Paikalla oli taas paljon ihania ihmisiä ja hienoja koiruuksia. Tälläsen reissun jälkeen mä oon taas monta päivää hyvällä tuulella :)!

Tässä viellä kuva Fidosta ja Kosti veljestä ( Mimakon Just One Night) (c) Mia Kontkanen

Ja väsynyt, mutta onnellinen koiruus <3